Kansalaistiede tieteen tukena 26.8.2017
Mitä ’kansalaistiede’ tarkoittaa, ketkä sitä harjoittavat ja miten se organisoituu, toimii ja välittää tietoa? Miten se suhtautuu yliopistotieteeseen ja miten eroaa siitä? Miten kansalaisten roolia tieteessä ja tutkimuksessa voisi vahvistaa, ei vain yleisönä vaan myös aktiivisena osallistujana ja kumppanina?
Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Muodonmuutoksia ry:n seminaarissa, jota veti tieteen kehitystä pitkään tutkinut tutkimusjohtaja ja myös Mumun hallituksen jäsen Erkki Kaukonen Tampereen yliopistosta.
Tampereen yliopiston historian professori ja kansallisen huippuyksikön vetäjä Pertti Haapala viettää kesiään Kukkialla. Hän pohti puheessaan mm. kansalaisten roolia historiantutkimuksen kokonaisuudessa.
Kansalaistiede -seminaarin lopulla jatkettiin keskustelua ja kuultiin kansalaistutkijoiden ja aktiivien puheenvuoroja. Kukkialla lintulaskentoja tekevä Anu Murto valotti lintuharrastajien toimintaa,. Hiisi-lehden päätoimittaja ja arkeologian harrastaja Eero Siljander puolestaan esitteli kalliomaalausten löydön historiaa - suurin osa maamme n. 130 kalliomaalauksista on maallikoiden löytämiä. Ensimmäinen ja tunnetuin heistä oli Jean Sibelius, joka vuonna 1911 löysi maalauksen Hvitträsk-järven rantakalliosta. Suomen läntisin sisämaassa sijaitseva kalliomaalaus sijaitsee Luopioisissa.