Mielenkuvat -luentosarja
La 5.2. klo 14.00 – 16.00 Juha Hurme: "Aleksis Kiven metsäsuhde"
- Juha Hurme aloitti luentonsa kertomalla Kiven kirjallisista esikuvista ja suhteesta aikalaiskirjailijoihin – Runebergin päivän kunniaksi myös Johan Ludvigiin. Aleksis Stenvall oli ruotsinkielinen. Mutta hän oli myös fennomaani, kansallisuusaatteen kannattaja. Tästä syystä ja lähipiirinsä kannustamana hän alkoi julkaista suomeksi – sanakirjaa apuna käyttäen. Hurmeen esityksen pääfokus oli Kiven suhde luontoon ja eritoten metsään. Metsä on kantava teema kirjailijan tuotannossa kuten "Diktens fria herregård" -runossa, jonka Hurme soisi painettavan jokaisen Kiven teoksen alkulehdille, tai Kiven ensimmäisessä näytelmässä "Kullervo", jossa hän kasvattaa "kokonaisen boreaalisen ikimetsän Kullervon tarinan ympärille". Metsä näyttelee isoa osaa myös "Kanervala" -runokokoelmassa, "Kaukametsä"-runossa – eikä vähiten "Seitsemän Veljestä" -teoksessa. Veljekset asuivat metsässä 10 vuotta ja palasivat sieltä uudistuneina aikamiehinä. Seitsemän Veljeksen kritiikki oli murskaava. Kiven neroutta ei ymmärretty. Juha Hurmeella on teoria: "Mikäli Kivi olisi kirjoittanut ruotsiksi, olisi hän ollut kirjallisuuden saralla pohjoismainen sensaatio."
- Luentoa seurasi yhteensä 45 osanottajaa, suurin osa etänä, osa Mikkolan Navetalla.
- Unohduksiin jäänyt Kiven varhaistuotannon helmi tulkoon kirjatuksi tähän:
Kom, låt oss gå till fria vårars land, Långt till den björkomhöljda höga kullen, Där guldmoln glöda över trädens toppar, Där västan susar i syrener blå. På gröna kullens topp där står vår gård Omhöljd utav ovissneliga mäjor, Där salen rymlig är och skurad ren, Och fönster har den åt de fyra vindar, Och för dem sväva himlablå gardiner, De östra kantade av morgonglansen, De västra brämar aftonrodnans purpur, Åt norden randas de av norrskensflamman, Åt söder av en evig middagssol. Dit, dit, min egen hjärtans vän, Ja dit, till dessa sköna smultronhöjder, O kom, til diktens fria herregård.
- Juha Hurme on teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja sekä Finlandia-palkittu kirjailija.
La 12.3. klo 14.00 – 16.00 Sonja Koski: Kädellisten vuorovaikutus ja kommunikointi
- Me ja muut apinat olemme sosiaalisia olentoja. Kädellisten sosiaalisissa suhteissa on ystävyyksiä ja yhteistyökumppanuuksia, kilpailua ja sovintoja. Kerron esitelmässäni samankaltaisuuksistamme muiden kädellisten kanssa muutaman keskeisen teeman kautta. Sivuan myös kommunikaation muotoja ja ihmisen kielellisyyden erityislaatuisuutta.
- Dosentti Sonja Koski on kansainvälisesti tunnettu biologisen antropologian ja eläinten käyttäytymistieteen tutkija, joka on tutkinut mm. apinoiden ystävyyttä, konfliktinratkaisua, empatiaa ja intersubjektiivisuutta.
La 9.4. klo 14.00 – 16.00 Pii Telakivi: Ympäristöön laajentunut ja ruumiillinen mieli
- Millä tavalla käsityksemme ihmismielestä muuttuu, jos se ei olekaan pelkkä päänsisäinen ilmiö, vaan rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa? Mielen laajentuminen vaikuttaa moniin nyky-yhteiskunnassa esiin nouseviin kysymyksiin, kuten minkälainen rooli käyttämillemme teknologisille apuvälineille tulisi antaa. Voiko esimerkiksi älylaite tulla osaksi käyttäjänsä kognitiivisia toimintoja, ja miten vastuun ja oikeuksien kysymykset muuttuvat, kun mielen rajat laajentuvat?
- Pii Telakivi on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja filosofisen aikakauslehti Niin & Näin:in toimittaja.
La 25.3.2023 klo 14.00 Kirjailija ja suomentaja Tapio Koivukari: "Kielestä, mielestä, ymmärtämisestä ja suomentamisesta."
- Tapio Koivukari (s.1959) on raumalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut proosaa, draamaa ja runoja. Tunnetuin hän lienee länsirannikolle sijoittuvista historiallisista romaaneistaan. Koivukarin uusin romaani Sataman laulu sijoittuu 1980-luvun Helsinkiin ja hyödyntää omaelämäkerrallista aineistoa.
- Koivukari on asunut ja työskennellyt myös Islannissa. Hän on suomentanut islantilaista ja ruotsalaista kirjallisuutta, runoja ja näytelmiä yli kolmenkymmenen teoksen verran ja julkaissut itse islanniksi yhden runokokoelman. Hänen puolisonsa on kuvataitelija Hulda Leifsdóttir.
Yhteistyössä Valkeakoski-opisto ja Pälkäneen kulttuuripalvelut
